Suunnitelmia ja etsintäkuulutus

Taas on vierähtänyt tovi edellisistä kuulumisista. Jotenkin lähtenyt ihan lapasesta tämä hiljaisuus.

Tekisi mieli päivittää blogin ulkoasu ja sitä olen viime aikoina puuhastellutkin, mutta etenee hitaasti. Nykyinen tympii ja siitä varmaan johtuu hiljaisuuskin.

Eikä täällä ole oikein tapahtunut mitään. Olemme yrittäneet aloittaa verannan remonttia, mutta toistaiseksi sitä on vain suunniteltu. Tilasin kyllä lattiaa varten jo maalia ja lattialaudat on kannettu kellariin autotallista kuivumaan maalausta varten. Lattiasta tulee todella tumma harmaa. Olisin halunnut mustan, mutta siinä näkyy kaikki karva ja rapa. Muuten värimaailmasta tulee aika vaalea kera mustan ja punaisen. Ehkä. Ei voi tietää. Suunnitelmat elää jatkuvasti. Oli kaikenlaisia suunnitelmia tummansinisistä seinistäkin, mutta en saanut siitä ajatuksesta oikein otetta. 

Ulko-ovi nakertaa mieltä tällä hetkellä pahasti. Ostimme heti muuton jälkeen uuden oven ja viattomana nyyppänä kuvittelin, että ovet valmistetaan vielä nykyäänkin puusta. No ei valmisteta, se on siis kamala puristeovi ja koska jouduttiin tilaamaan erikoismitoilla, ei sitä voinut enää palauttaakaan. En pidä. Olen suunnitellut sen vanhan lateksilla kuorrutetun peltioven kunnostamista. Siinä on kuitenkin ihan suora peilioven puurunko, kun vaan saisi ne pellit irti. Uuden kyllä saisi myytyä seuraavalle, jos haluaa. En tiedä miten järkeviä nämä suunnitelmat ovat muiden korviin, mutta ulko-ovi on kuitenkin aika tärkeä asia ja hulluna esteetikkona en voi elää sen uuden kanssa. Ja koska verannasta ei tule nyt lämmitettyä tilaa, emme edes tarvitse kaikkien säännösten ja lämpöarvojen mukaista uutta ovea.

Verannalle on muutenkin hakusessa kaksi vanhaa ovea uusien ovien tilalle. Toisen jo löysin ja sen pitäisi saapua ensi viikolla, toista pitää vielä hakea.

Veranta pitää saada valmiiksi, ennen kuin voimme siirtyä sisäeteiseen ja sisäeteinen pitää saada valmiiksi, ennen kuin voimme siirtyä keittiöön. Ärsyttäviä "ennenkuin" -ongelmia. Mutta verannan remontti tuo helpotusta vaatteiden säilytykseen. Siirrämme sinne koko pukeutumisongelman sisäeteisen käytävästä. Siitäkään en ole ottanut kuvaa, koska se ärsyttää niin paljon. Kaikki rojottaa suoraan kulkuväylällä.

Ruokailuhuone on ainut huone, josta en ole juuri ottanut kuvia blogiin. Se on ollut niin ankea paikka. Mutta nyt sekin on vähän piristynyt. Pari kuukautta takaperin liian mahtipontiselta kuulostaneesta ruokailuhuoneesta tuli Kanikammari. Ostin taidemaalari kaveriltani taulun, joka haki hetken paikkaa ison kokonsa vuoksi. Selvisi nopeasti, ettei talossa ole mitään muuta paikkaa, mihin yli metrin korkuisen ja levyisen taulun saisi. Mutta se sopii tuohon just hyvin. Pidän siitä kovin.

Senkki jäi vuokralaiselta meille hoitoon. Pari kukkaa samasta muuttokuormasta taas jäi meille pysyvästi. Aralialle kävi vähän köpelösti muutossa ja sitä ennen innokas koiranpentu oli kiskonut sen jo kertaalleen juuriltaan. Nyt se saa toipua meillä rauhassa. Tällä hetkellä senkin päällä on hirveä määrä sekalaista roinaa ja pari kukkaa lisää. Nemi meinasi kiinnostua araliasta vähän liikaa ja pistellä poskeensa, joten järkeilin niin, että tungen senkin niin täyteen tavaraa, että kissa ei enää mahdu siihen mukavasti. Tähän asti se on toiminut. Olen tehnyt Kanikammarinkin varalle paljon jo suunnitelmia, mutta keittiöremontin ajaksi siitä tulee väliaikainen keittiö ja vasta keittiöremontin jälkeen on sen vuoro.

Olemme hyödyntäneet aurinkoisia päiviä ulkoiluun.

Ja kauhistelleet verannan ikkunoiden puulistoja. Tänä kesänä on varmaan pakko alkaa kunnostamaan niitä. Puulistat irti ja kittiä tilalle. Sama pitäisi tehdä kaikille ikkunoille. Kitti kestää paremmin kuin lahoavat listat.

Olen myös yrittänyt etsiä lisää näitä vanhoja puisia keittiökaappeja.

Tuo kaapisto tulee keittiöön peräseinälle kera jääkaapin ja kiinteän nurkkakomeron, ja näiden lisäksi tarvitsemme  min. 105 cm - max. 114 cm. levyisen samanlaisen yläkaapin tiskipöydän nurkkaukseen. Alakaappi pitää soveltaa itse. Kävimme hakemassa kaapiston erään jo kirjoittamisen lopettaneen bloggaajan kotoa. Terveisiä, jos sattuu lukemaan tätä. Tällä hetkellä kaappi asuu kellarin kodinhoitohuoneessa ja toimii varastokaappina.

Tämä toimii nyt samalla etsintäkuulutuksena. Jos joku törmää vastaavaan yläkaappiin noilla mitoilla, niin kommenttia tänne. Alan olemaan epätoivoinen. Alkaa vaikuttamaan siltä, että pakko kääntyä jonkun puusepän puoleen ja siitä ei selvitä halvalla.

Kissat menee ensi viikolla hampaiden poistoon syöpymien takia. Ensin vain Nemi oli menossa, mutta vasta hammaskiven poistossa käyneellä Lokillakin huomattiin suussa ongelmia. Oman lisänsä jännitykseen tuo Nemin nukuttaminen, mikä ei ole ihan helppoa. Ei tiedetä onko se yliherkkä tietylle nukutusaineelle, onko sydämessä jotain vikaa, vai oliko neiti vaan liian laiha aikoinaan, mutta steriloinnin aikana siltä meinasi lähteä henki. Ennen sterilointia sillä oli melkein vuoden putkeen kiima, joka loppui vain pariksi päiväksi kerrallaan ja leikkausajan varaaminen oli varsinainen haaste sekin, kun eivät halunneet leikata kiimaista kissaa verenvuotoriskin takia. Nemi kulutti kaiken energiansa huonekalujen ja Lokin kosiskeluun ja syönnit oli vähän niin ja näin. Saa nähdä miten käy.

Eikä siinä kaikki, Taikallakin on jälleen ikuinen antibioottikuuri kroonisen suolistotulehduksen takia, leikkauksesta toipuminen vie todellakin aikansa. Miehen selkä on kenkkuillut viime elokuusta asti ja pääsi vasta nyt neljän kuukauden jonoon magneettikuvaukseen (josta voisin muuten kirjoittaa oman postauksen, mikä sisältää runsasta kritiikkiä Päijät-Hämäläistä terveydenhuoltoa kohtaan. Ilmeisesti niiden strategia on pitkittää hoitoonpääsyä niin kauan, että vammat hoituu itsestään ja jos eivät hoidu, niin sitten voi harkita sitä, mikä olisi pitänyt tehdä jo heti kipujen ilmaannuttua) ja oma selkäni on ollut hankala jo vuosia. Vadelmatalon nimeksi pitää kai kohta muuttaa Vammatalo.

Hilijasta

Bloggaamisen jumittaminen jatkuu. Joten saatte tähän väliin kuvia Tipusesta. Bloggaajalla kannattaa olla lemmikkieläimiä, joista voi ottaa kuvia, silloin kun ei ajatus lennä.

Olemme nauttineet remontoimattomuudesta. Mutta toisaalta keittiö syyhyttää jo todella pahasti. Vuokralaisenkin täällä asuminen jäi lyhytaikaiseksi suunnitelmien muuttumisen takia, joten periaatteessa pääsisimme aloittamaan jo ensi viikolla. Ensin pitää hyökätä sisäeteisen käytävän kimppuun ja edetä siitä keittiöön. Meillä on oviaukko siirrettävänä. Paikka vaihtuu vain puolella metrillä, mutta sitten käytävästä saa järkevämmän.

Vaatenaulakko muuttaa verannalle, minkä takia verantakin pitäisi remontoida. En tiedä onko paha, jos ulkovaatteiden säilytys tapahtuukin kylmässä? Ainahan sitä voi laittaa sisäeteisen käytävään jotkut koukut, johon takit voi laittaa lämpenemään talvella. Verannasta ei tule lämmintä, mutta se eristetään. Eli ehkä se pysyy jopa plussan puolella. Ikkunoihin pitäisi saada sisäpokat ja uudet karmit. Tai ehkä ulkopokat. Katselin noita ulkopokia joskus syksyllä ja ovat aika rähjäisessä kunnossa. Ennen kattoremonttia verannassa ei ollut juurikaan räystäitä ja kaikki vesi satoi ikkunoille suoraan, joten puu on hiljakseen syöpynyt veden ja auringonvalon armoilla. Niistä voisi saada kuitenkin sisäpokat ja ulkopokat voisi teettää puusepällä. Vanhoissa ei ole tippalistojakaan, joten samalla saisi siis nekin. Pitää tuumia. Mutta näillä näkymin verannasta ei aleta tekemään lämmitettyä tilaa, vaan saa jäädä puolittain kylmäksi.

Mutta ensin se sisäeteinen. Sen verran tiedämme, että lattiassa on kivivillaa ja sitä saattaa olla ainoassa ulkoseinänkin pätkässä. Ja se tarkoittaa purkamista ja ehkä ikäviä yllätyksiäkin.

Palatkaamme asiaan.

Lakatun paneelin perään

Olen nyt ihastunut lakattuun ja tummuneeseen pintaan ja meillähän ei täällä sellaista ole, eikä ole ollutkaan. Mutta yläkerran massiivinen homeremppa antaa siihen nyt mahdollisuuden.

www.talonkirja.fi

Tämä kuuluu sarjaan "muilta bloggaajilta pöllityt kuvat". Ihan siitä syystä, että ilmeisesti kaikki Suomen lakatut sisarpaneelit ym on maalattu valkoisesti tämän romanttisen vaaleushömpötyksen aikana. Jos kuvan omistaja eksyy blogiini, pahoittelen ja perustelen lainaamiseni sillä, että näin hyvät kuvat on kiven alla edellä mainitusta syystä. Kuvan alla olevasta linkistä pääsee kyseiseen blogiin, josta kuva on peräisin.

Olen jo kertonutkin. Meillä on etuoven katoksessa käytetty sisarpaneelia. Se on alkuperäistä ja tykkään siitä. Samaa paneelia on nyt ajateltu verannalle, kerta sitä löytyy talon ulkopuolelta jo ennestään. Verannalta kuljetaan yläkertaan ja rappukäytävään on myös tulossa sisarpaneelia. Mutta se pintakäsittely. Meillä rappukäytävä ja yläkerran käytävä on aika pieni tila ja sijoittuu kokonaisuudessaan vinolle katolle. Epäilen vieläkin vakaata päätöstäni lakatun paneelin suhteen, koska siitä tulee aika tumma. Nyt himoitsen rappukäytävänkin paneelien lakkaamista. Jotenkin se tummunut puu on vaan niin kaunis kaikkine oksineen ja kuvioineen. Valkoisella maalattu paneeli taas olisi valoisa, näyttäisi reteeltä punaisten portaiden kanssa jne, eikä lopputulos olisi lakatun katon kanssa liian pimeä. Niin tai näin, kummin päin? Pitääkö valita vaan toinen lakattu, vai saanko molemmat? Valkoinen paneeli yhdistettynä tummaan kattopaneeliin, punaisiin portaisiin ja mysteeritapettiin. Kuulostaisi ehkä hyvältä reseptiltä. 

Käytävään ei nyt tule pinkopahvia, koska joudumme kikkailemaan väliseinän paksuuden kanssa. Edellisessä versiossa oli vain huojuvat runkotolpat ja molemmilla puolilla ohut lastulevy. Oven karmin paksuus on siis paria milliä vajaat 10 cm ja sen paksuiseen seinään ei ihmeitä tungeta, joten laudat jää pois. Runkotolppiin vedetään reippaat vanerit, väliin Ekovillaa ja vaneriin tapetit. Tämä siksi, että itseäni ahdistaa kaikki ylimääräiset listakikkailut ja oven alkuperäisistä karmeista en luovu, eikä olisi edes järkeä. Ja koska ei ole mitään hajua pinkopahvittamisesta, vaikka meillä on kuvalliset ohjeet Perinnemestarin remonttikirjassa, me ei aleta sitä kokeilemaan vaneriseinään. Ei tietoa, voiko niin edes tehdä.

Yläkerran viimeisiä purkutöitä aloitettiin tänään. Operaatio rappukäytävän toinen seinä. Tämä on se seinä, jonka sisällä ei ollut purua tai muuta eristettä, mutta sinne oli energiatehokkaasti pursotettu suiru uretaania. Onneksi mitään mätää ei löytynyt, sama seinä kun jatkui meidän ongelmalliselle vintille ja tällekin päätyseinälle oli vettä tullut. Sen sijaan laudoissa oli vieraillut jotain elukoita, jotka olivat nakertaneet lautoja ontoksi. Todennäköisesti laudat ovat olleet syötyjä jo seinään laitettaessa, mutta varalta pitänee vähän kurkkia. Elukathan tästä nyt vielä puuttuisi.

Rappukäytävän lastulevyseinät oli hauskasti maalattu valkoisella ja siihen oli lisätty puolipaneelimaisesti sinistä maalia vapaalla kädellä. Mitä tähän nyt sitten sanoisi. Enpäs tiiä.

Laipiosta laipioon, huonosti huolletun talon ihanuus ja muita surkeita tarinoita

Hermostuttava torppa. Tästä tulee nyt pitkä ja tylsä, perinteinen remonttikitinä, mikä ei sisällä visuaalista ilotulitusta, koska kaikki on spekulointia, mitään kuvattavaa ei ole ja täti ei jaksa.

Laipion pintamateriaalin päättäminen oli hankalaa. Alunperin yläkerrassa oli puukuituisia suorakulmanmuotoisia levyjä maalatun paperin päälle naputeltuna. Levyt oli ponttaamattomia ja ne eivät olleet sitä samaa perusneliötä, mitä meillä on esim. olohuoneessa, vaan ne oli vaan naputeltu toisistaan erilleen. Levyjen välistä meni siis pari sormea läpi kattorakenteista. Siis ruodelautoihin asti (mua vähän naurattaa selittää näitä juttuja, tuntuu että meillä on kaikki niin extremeä ja ihmeellisiä viritelmiä. Meidän talossa kaikessa ollaan menty siitä mistä aita on matalin..). Ja jos joku ei jo tiedä, kaikki jouduttiin purkamaan homeen yms. asiaan kuuluvien ihanuuksien takia pois.

Metsäkylän navetan kautta olisi saanut neliölevyä, mutta hintaa niillä on 5 euroa per levy. Siis yksi levy. Ja taas tuli tämä miljonääriyskysymys. Niitä neliöitä olisi mennyt aika paljon. Joten, kun miehen vanhemmilla oli ylimääräistä puutavaraa, meille varta vasten höylättiin puupaneelia, joka on sitä pyöreäreunaista, ei nykyistä viistettyä tavaraa. Hintaa kertyi huimat 0,15 e / m, joten sitä otettiin samantien 1000 metriä, koska sitä tarvitsee muuallekin. Nyökyttelen tälle päätäni, koska silloin vanhaan hyvään aikaan puut kaadettiin itse, laudat sahattiin itse ja varmasti osa on höylättykin itse. Kyseiset tukit nyt eivät ole itse henkilökohtaisesti kaatamiani, mutta menee tarpeeksi lähelle. 

Ja sitten itse asiaan. Haikailin joskus tuolla taaksepäin lakatun, tummuneen puupaneelin perään. Se olisi enemmän tämän talon juttu, kuin maalattu kattopaneeli. Ongelma on nyt se, että millähän litkulla siitä paneelista nyt saa semmoisen aikojen saatossa tummuneen ja lakatun? Jos jollain on jokin ehdotus, kertokoon tai vaietkoon iäksi. Miten sen lakan kanssa sitten, sehän ei taatusti ole hengittävää. Maali olisi, mutta ne valkoiseksi maalatut kattopaneelit on enemmän tätä päivää. Meidän yläkertahan oli rakennettu käyttöön 1964. Mitkä ovat 60-luvun laipiotrendit?

Yläkerran takia pohditaan myös kaidepolitiikkaa. Meillä oli kylmävintti vain yhdellä sivulla taloa, minkä takia toisen puolen vuodot eivät olleet päässeet kuivumaan minnekkään, vaan ne jäivät imeytymään kivivillaan ja valumaan ulkovuorauksen väliin. Nythän talossa on uusi katto, jonka tuuletus on järjestetty nykyiseen malliin, eli siellä on tuuletusrako. Kylmävintista osa jää kylmävintiksi, tällä kerralla siellä on lattiakin pelkkien purujen asemasta ja seinissä eristeet ja raakalaudoitus vinolaudoituksen ja ulkovuorauksen sijasta. Sen saa siis nyt oikeasti varastokäyttöön. Osa vintistä jätetään nyt auki ja rappujen yläpäähän tulee pieni tila, johon tarvitaan siis pätkä kaidetta. Nykyiset valmiskaiteet näyttää muovisilta ja päädyin siihen, että rappukäytävän seinä jatkuu niin ylös, että siitä saa kaiteen. Kaide paneloidaan sisarpaneelilla, mitä tulee rappukäytävään muutenkin. Helposti selitettynä se on siis puolikas seinä. Tavallaan. Minun visiossani se näyttää vähintäänkin 60-lukulaiselta.

Tämän välitilan seinille oli alunperin tulossa tapettia, mutta nyt aloin pohtimaan pinkopahvitusta. Mistä meillä ei ole kummallakaan mitään kokemusta. En siis tiedä tuleeko siitä mitään käytännössä. Valitsin jo tapetiksikin Tapettitalon alesta punavihreää hyasinttia, mikä on jugendia. Koko muu yläkertahan tulee olemaan aikalailla 50-lukulainen. Kukaan ei varmaan ylläty, jos sanon, että muutan mieleni taas. Tapetti siis menee varmaan vaihtoon. Miehellehän on ihan sama mitä sinne tulee, mikä ei helpota :D

Yläkerrasta päästään rappuja pitkin verannalle, joka oli ja on kauttaaltaan kovalevytetty ja maalattu. Laipiosta kovalevy revittiin pois, koska se oli kastunut, eikä se olisi kestänyt Ekovillan painoa senkään vertaa. Veranta aiotaan eristää, koska kulku alakertaan tapahtuu sen kautta ja koska meillä ei ole varsinaisesti eteistä, johon mahtuisi naulakko. Kengistä puhumattakaan 

Alunperin portaiden lähdön siirtämistä harkittiin, mutta sen jälkeen kellariin kulkeminen tapahtuisi ulkokautta, koska kellarin rappuissa ei mahtuisi enää kulkemaan. Tässä on vielä se hauska puoli, että alkuperäisissä ikkunoissa (joista luovun vain kuolleen ruumiini yli) ei ole sisäpokia ollenkaan ja karmeista puuttuu myös huullokset. Joten meidän pitäisi löytää joku perinnepuuseppä, joka tekisi meille uudet karmit ja sisäpokat. Verannalla on lattiassa kahta eri linoleumia, joista toinen on riemunkirjavan kukikas ja toinen harmaata. Verannan ulkolaudoituksesta osa pitää vaihtaa, koska yhdessä kohtaa sokkeli tulee samalle tasolle laudan kanssa, lauta on lahonnut ja vedet lirutelleet meidän juureskellariin. Myös liian lyhyet räystäät ja huonot kourut ovat roiskutelleet vettä seinälle ja alimpiin lautoihin on iskenyt niilläkin kohdilla laho. Hauskuus piilee siinä, että mistäs saat yhtä hyvää puutavaraa tilalle?

Et mistään.

Ensi kesän urakka näyttää siis aika mehevältä jo tässä vaiheessa. Tajunnanvirtaa, olkaa hyvä.

Kattopaneelien pohdiskelua

Mulla on hirveä päättämättömyys päällä. Valkoinen kattopaneeli on ihan jees, mutta mieli on alkanut halajamaan sellaista rintsikkatyyliin lakattua ja aikojen saatossa tummunutta paneelia. Paneelin pitäisi olla tietenkin pyöreäreunaista, ei sitä mitä myydään kaikkialla ja siitä pitäisi saada kerralla sopivasti tummunut, koska mullahan ei ole 50 vuotta aikaa odottaa, että lakkaus tummuu sopivaksi. Olohuoneessa ja nykyisessä makuuhuone-katastrofi-varasto-ruokailuhuoneessa on se perinteinen puukuituinen neliölevy ja se saa jäädäkin, mutta kaikkialle muualle pitäisi uusia kosteusvaurioiden takia.

Mutta! Tekeekö se tumma kattopaneeli sitten pikkuisesta eteisestä ja yläkerran rappukäytävästä kovin pimeän? Molempiin on tulossa suht vaaleat seinämateriaalit, mutta esim. makuuhuoneeseen on taas tulossa seiniin sinistä ja huone on todella matala. Kotikotona koko talossa on vanha lakattu kattopaneeli ja siellä se on kiva, mutta siellä on huoneetkin paljon korkeammat.

En löytänyt mitään kivoja kuvia lakatusta kattopaneelista, joten piti hyödyntää erään toisen blogin kuva, jossa sellainen pilkottaa hieman. Linkki alkuperäiselle sivulle alla.

Rintamiestalon entisöintiä ja ehjäämistä

Mitä sanotte? Sävy saisi olla aikalailla tuollainen hunajanruskea, mitä kuvassakin. Tai sitten se valkea. 

Sisäeteiseen pitäisi hiljakseen saada laitettua kattopaneeli ja mielellään sähköt, koska pimeällä naulakosta ei näe mitään :D Laipio jouduttiin aukaisemaan viime keväänä lahovaurioiden takia ja nyt siinä ei ole muuta kuin raakalautaa.

Jotenkin valkoinen on vaan niin..valkoinen? Ja taas toisaalta..!

Krhm.

Värikimara

Näin alkuun voisin ottaa Tapettitalon valikoimista esimerkiksi nämä:

tapettitalo.fi

Iltavuoron jälkeen ei meinaa oikein uni tulla. Silloin on liikaa aikaa pähkäillä ja yleensä eksyn katselemaan tapetteja silmät palaen. Olinhan jo aikaa sitten päättänyt, mitä tapetteja meille tulee, olinhan?

Ja toki mukaan mahtuu muidenkin valmistajien tapetteja, joita ei edes ole tähän kerätty.

Vaaleanharmaa, harmaa, tummanharmaa, vai?

Ei se katon värin valitseminen ollutkaan niin yksinkertaista.

Tummanharmaa on melkein musta, synkkää. Vaaleanharmaa ei nyt sitten näyttänytkään sellaiselta käsittelemättömältä pelliltä, mitä hain ja harmaa nyt on liian sopiva kompromissi siinä välissä. Ja kaikilla on harmaat katot. Mut miten olisi punainen? Se kävisi vihreän ja valkoisenkin kanssa. Törmäsin tuohon seuraavaan kuvaan netissä ja siitä se into lähti. Meidän talo nyt ei ole noin hieno, mutta miksei se kävisi rintamamiestaloonkin. Tässä on alkujaankin ollut epärintsikkamaiset värit, valkoinen joo, mutta sähkönsiniset räystäslaudat ja muut ei :D

pisasaneeraus.fi

Mua vähän ärsyttää, etten tajunnut silloin ulko-ovia hankkiessa, että oltaisiin voitu teettää ihan oikeat rintamamiestalon ovet. Tiedättehän, sormipaneelia jne. Voin jonain päivänä käydä autotallissa kuvaamassa meidän vanhan ulko-oven. Sitten tiedätte miksi meillä oli niin kiire saada uusi.

Koko katto on yksi ärsytyksen aihe. Haettiin pinnoittamatonta saumapeltiä, joka olisi pontattua. Mutta sitä ei saa mistään ja peltiseppään meillä ei ole varaa. Etenkään, kun katon on pakko valmistua tänä kesänä. Se ei kestä enää toista talvea. Vähän arvailen, että löytyneet lahovauriot oli silti vaan alkua, vaikka sisemmissä pahveissa ei näy mitään.

Vaikeaa. Mutta ooh, vihreää ja punaista.

Löytöjä ja päättämisen vaikeus

Ehdin eilen ekaa kertaa paikallisille markkinoille. Lähdin etsimään puunkantokoria ja sellaisen myös löysin. Enää ei tarvitse kantaa puita Citymarketin muovikassissa :D

Kuten kuvasta huomaa, saimme mosaiikit lattiaan ja jopa listankin. Vähän pitäisi vielä rappauksia korjailla maalilla (kuvasta huomaa senkin..). Laatta on mustaa ruskeilla "läiskillä", mutta en tiedä huomaako sitä kuvasta, jos ei osaa etsiä.

Olen taas tuskaillut tapettien kanssa. Halusin aikaisemmin tätä vaaleaa lintutapettia, mutta tietysti lempimallistooni oli tullut ihanaa sinistä kukkatapettia linnuilla, joten nyt en enää tiedä kumpaa haluan. Hintaeroa noilla ei ole kuin 3 euroa, joten sitäkään ei ole järkeä käyttää perusteena. Jos laittaisin tummansinistä, sitä tulisi varmaan vain yhdelle seinälle ja loput tulisi valkoista paneelia. Lipaston, peilipöydän ja yöpöydän maalaisin silloin samalla sinisellä.Samaa tapettia saisi myös vaaleana, mutta menee ehkä liian tyttöilyksi. Mies tosin sanoi, että ihan sama. Sininen on jotenkin rouheempi.

Louis Body

Seinäruusu.fi

Seinäruusu.fi

Ja muutin varmaan kuudennen kerran mieltäni verannan suhteen, haluan sinne nyt vain paneelia, eikä ollenkaan tapettia. Yritin ajatella käytännöllisesti. Koira, kurakelit, pieni ravistus sisälle tullessa, paperitapetissa roiskeita, hampaitaan pureva emäntä.. Ei. Paneelit malataan vaaleanharmaalla. Naulakkoseinän voisi maalata jollain kirkkaalla värillä ehkä.

Kävin ostamassa kassillisen siemeniä ja taimikuppeja. Nyt pitäisi vielä innostua laittamaan ne multiin. Kasvihuonetta ei varmaan saada ensi kesänä tehtyä, mutta kasvimaan ajattelin kääntää. Leikkasimme omenapuutkin sunnuntaina ja eilen tervasin isoimmat leikkausjäljet. Vanha omenapuu oli kyllä niin retuperällä, että sitä joutui aika rankasti karsimaan. Toivottavasti se jää henkiin, kun on muutenkin jo aika laho.

Koirakin osallistui tervaamiseen, kiriskeli ja hinkkaili itseään omenapuuta vasten, kun silmä vältti. Ihme kyllä puhdistui aika vaivattomasti..

Täällä minä vaan suunnittelen ja muutan mieltäni. Kuka tietää, millaiset seinämateriaalit tulee mihinkin. Oon pahimmanlaatuinen tuuliviiri ja innostuja. Ai niin! Rautakaupasta lähti mukaan Uulan lattiamaalia ja sävy oli Sade. Onnistuin päättämään sentään jotain..

Tuskailua harmaiden kanssa

Putkimies saapuu huomenna katsastamaan vesipisteen ja vessanpöntön siirtämistä, joten vessaremontti lähestyy. Kävimme hakemassa lattialaatatkin jo. Alunperin halusin valkoiset laatat, joiden väliin olisi vinottain tullut musta pieni laatta, mutta olimme ehkä kerrankin järkeviä, kun laskeskelimme, että silloin lattialaattoihin menisi yli 100 euroa, mikä kuulostaa paljolta noin pienessä tilassa. Ja etenkin, kun löysimme alennuksesta grafiitinmustaa isoa lattialaattaa, jotka tulivat maksamaan 33 euroa koko vessaan. Eli sitä mustaa tulee nyt aiottua enemmän. Mutta mitä väliä, valkoinen ja mintunvihreä piristää paljon. Eikä sitä lattiaa tule edes näkymään paljon, kun hankin siihen maton.

Vessan remontti tarkoittaa myös sisäeteisen remonttia. Lattialaudat on jo valmiina, mutta vielä pitäisi valita maali. Päädyin harmaaseen, koska valkoisessa näkyy heti kaikki likaläntit (joita myös tulee, kun on koira) ja olohuoneenkin lattia maalataan jossain vaiheessa uusiksi. Nyt en vaan osaa päättää harmaan sävyä. Haluaisin pysyä Uulan maaleissa ja lisätä pintaan venelakan, joka tekisi maalista ehkä vielä kestävämmän ja toisi kiiltoa. Uulalla on neljä sävyä, joista voisin valita, mutta mikään niistä ei ole täysin puhtaan harmaa. Tämän hetkinen suosikki, Sade, taittaa hyvin paljon siniseen, mikä ei välttämättä olisi huono juttu, kun lakkaus kellastaa aina hiukan. Mutta täytyy myöntää, että hieman kutkuttaisi vaihtaa Permoon, kun sieltä löytyisi heti sopiva harmaa ja pintakin olisi kiiltävä. Permo vaan sisältää nykyään jotain ihan muuta, kuin perinteisiä ainesosia.

Olin aikaisemmin jo valinnut Kasteen, mutta sehän on todella vaalea. Usva taittaa ruskeaan ja Purjo taitaa olla vähän vihertävä. Olen yrittänyt vertailla värejä tapetin pohjavärin kanssa ja oon ihan sekaisin. Permo olisi just hyvän sävyinen, mutta jos siihenkin vetäisi lakan päälle kestävyyden lisäämiseksi, sekinhän kellastuu hiukan. Toki muistan sen, että maali on luonnossa vielä hieman erilaista, mutta Permoa on ystävillä ja kotikotona lattiassa ja se on näyttänyt hyvältä. Uulan harmaista taas ei ole mitään käytännön kokemusta. Pitää varmaan ostaa testipurkit ja testata.

Jotta ei olisi liian helppoa, olen suunnitellut pihaakin vähän. Tällä hetkellä pihassa kasvaa sikinsokin kaikenlaista ja minä haluaisin omenapuut, marjapensaat ja kasvihuoneen selvästi erilleen muista. Pihaa kiertää 170 cm korkea verkkoaita (tämä on se hirviaita, josta joskus mainitsin) koiran takia ja ajattelin pistää villiviiniä kasvamaan sen juureen. Olettaen, että saan tuossa kuivassa hiekkamaassa kasvamaan yhtään mitään.

On ollut myös puhetta ensi kesän remonteista, joista tärkein on katto ja veranta. Mutta oli myös puhe, että maalattaisiin talo toistaiseksi, jos aikaa ja rahaa jää. Ulkovuoraus voisi olla uusimisen tarpeessa, kun tuuletusrakoa ei ole nimeksikään, mutta se vaatii aika isoa ajallista ja rahallista panostamista, jota meillä ei ensi kesänä ole. Maalipinta vaatisi uutta kerrosta ja sen voisi punamullalla uudistaa jos sitä aikaa jää. Sillä pärjäisi toistaiseksi, ulkovuorausta voisi miettiä muutaman vuoden päästä. Talo on alunperin ollut valkea sähkönsinisillä tehosteilla. Väriä voisi miettiä uusiksikin, kun ulkovuorauksen aika tulee.

Saimme vihdoin mosaiikitkin takan edustalle. Vielä listat ja vähän valkoista maalia pariin kohtaan, niin olohuoneen voi julistaa jotakuinkin valmiiksi. Käyn sisäistä taistelua Vallilan verhojen takia, löysin viikonloppuna Vallilan verhoista yhden mallin, johon ihastuin. Vikana on vaan hinta, olen jo itselleni luvannut, että saan ostaa makuuhuoneeseen Marimekon Ruusupuu kangasta verhoiksi, joten muissa piti pihistellä. Jos Vallillaa tulee kahteen ikkunaan, siitä tulee aika paukku.

Vallila Julieta

Tuleekohan tästä suunnittelemisesta ikinä loppua? Haluaisin päästä tekemään jotain. Ehkä maalaan kellarin käytävän seinän paremman puutteessa, kun maaliakin on.

Menee vaaralliseksi..

Eijffinger Pipiltä on tullut uusia tapetteja ja minä rakastan niistä jokaista. Mulla on nyt hyvin paha ongelma. Mitä jos tapetoin jokaisen seinän eri tapetilla? Ehkä en, mutta tuota tummansinistä on pakko saada johonkin.

Yläkerran rappukäytävä on edelleen vähän auki, ajattelin siihen keltaista Kiurujen yötä, mutta toisaalta sitä tulee jo sinisenä keittiöön ja tuo sininen kurkistelisi ehkä paremmin sopivana ulkoeteiseen, johon tulee myös sinistä. Tai sitten laitan sitä ulkoeteiseen, johon etsin alunperin sinistä tapettia sinisen oven kaveriksi ja johon  olin laittamassa Kirsikkapuuta.

Tapetit on mun heikko kohtani nykyään, lapsena mä liimauduin kauppojen kenkäosastolle, nykyään mies löytää mut aina rautakauppojen tapettiosastolta.

Kuvat: Seinäruusu

Alimmainen violetti on vähän jokeri, se on hauska, mutta menee ehkä liian hipiksi.

Mitäs tykkäätte?

Nuhaista suunnittelua

Trööt! Sairastan näköjään kaikki taudit parin viikon sisällä. Nyt on vuorossa flunssa ja niistämisen ohella olen koittanut pohtia alakerran vessan remonttia.

Ensi kesän remonttilistalla on katon lisäksi yläkerta, mikä tarkoittaa sitä, että toinen vessa puretaan pois. Ennen sitä pitäisi mielellään remontoida alakerran vessa, koska riu'ulla käyminen sen aikaa ei juurikaan herätä minussa lämpimiä tunteita (tuskin naapureissakaan..), kun ulkohuussiakaan ei ole. Joten, hiljakseen pitäisi soitella putkimiehelle ja kutsua se katsomaan, miten vesipistettä ja pönttöä voi siirrellä. Vessaa on pakko vähän laajentaa, koska tällä hetkellä mies joutuu istumaan pöntöllä polvet suussa. Vessan leveys olisi muuten hyvä, mutta joku neropatti on keksinyt laittaa pöntön poikittain ja nyt polvet ovat kiinni seinässä jopa minulla (160cm), joten miehen 190 senttinen raato ei oikein mahdu taittumaan. Näin ollen olisi tarkoitus siirtää seinää max. 50cm. Pesuallaskin on tällä hetkellä jotakuinkin minun polvien tasalla (ilmeisesti täällä on ennen asunut hobitteja?) ja se tuo extrajännitystä naamanpesuun, kun koko lattia lainehtii.

Ostimme aikaisemmin Ikeasta halvan kylpyhuoneen kaapin, jota on tarkoitus vähän muokata kapeammaksi syvyydestään. Olin ihastunut Svedbergsin mustiin Svea kylpyhuonekalusteisiin, mutta koska hinnat on tähtitieteellisiä meille ja Ikeasta yllättäen löytyi melkein samanlainen murto-osalla siitä hinnasta, päädyttiin ostamaan valmiiksi varastoon allaskaappi ja seinälle pieni kaappi hammasharjoille ym. Vessan värimaailmasta tulee mintunvihreää, mustaa ja valkoista. Ja ostinpa vahingossa pyöreän peilinkin hopeilla kehyksillä. Ja saatoin ostaa myös vanhan puuhyllyn huuto.netistä, jonka aion maalata mustaksi.. Kaikki muu siis on valmiina, paitsi itse vessa :D

Kuva: Svedbergs

Kuva: Ikea

Olisin halunnut kohokuvioista "tiilikaakelia" seinille, mutta sitä ei taidakaan enää saada mistään. Joten pitää keksiä jotain muuta, tällä hetkellä tykkään toisena vaihtoehtona valkoisesta mosaiikista. Yksi seinä vessasta on muuria, joten sille ei voi kiinnittää mitään, vaikka edelliset asukkaat ovatkin laittaneet siihen peilikaapin. Nuohooja sanoi, että yläkerran muurista pitäisi hetimiten repiä pois vanhat tapetit, joten oletan, ettei vessaankaan saisi tapetteja laittaa, kun siellä on hormikin. Mikä taas luo mulle ongelman seinämateriaalien kanssa. Jostain perinnepalstalta luin, että kaakelia voi periaatteessa laittaa muuriinkin ja näin meillä on kotikotonakin aikoinaan tehty. Tietysti seinän voisi rapata antiikkilaastilla, mutta se voisi olla hankala pitää puhtaana. Ylipäätään muurin peittäminen on kiellettyä, kun piipun kuntoa ei voi silloin valvoa. Joten varmaan päädyn vaan valkoiseen maaliin ja ehkä puoliksi kaakelointiin sillä seinällä. Vaikka ratkaisu voisi olla näinkin helppo, se vaivaa mun harmaita aivosoluja.

Kaikesta saa tehtyä hirveän ongelman, jos vaan on sopiva mielentila.

Arkeologisia kaivauksia

Päätin tänään vapaapäivän kunniaksi repiä vihdoin ja viimein yläkerran portaista entisen asukkaan matot. Matot oli kiinnitetty portaisiin mm. nauloilla ja niiteillä. Mattojen alta paljastui lisää samaa sinistä linoleumia, mitä meillä on muuallakin. Rapsuttelin vähän murenevia reunuslistoja ja lopulta kävin hakemassa vasaran ja remonttipuukon ja revin linoleumin ja sen alla olleen kovalevyn pois. Tuloksena se, että nyt on neljä porrasta rapsutettu siihen kuntoon, että ne vaatii hionnan ja maalikerroksen. Rappukäytävän remontointi ei ollut vielä aiheellinen, vaikka siitä oli puhuttu. Näköjään vauhditin sen remontin käynnistymistä ja rikoin meidän remonttitauon :D

 Tästä..

 ..tähän. Lujaa, vanhaa lautaa.

Olen ollut todella levoton olohuoneen remontin jälkeen, kun miehen kanssa sovittiin, että nyt pidetään taukoa rempasta. Olen yrittänyt lievittää remontti-innostusta suunnittelemalla, mikä taas ei ollut hyvä idea. Haluan miljoonaa eri tapettia ja väriä ja en jaksa odottaa, että saan suunnitelmat toteutettua!

En vaan osaa päättää, että tulisiko rappukäytävään Ritva Kronlundin Kirsikkapuuta harmaana, vai jotain muuta. Ja jos tulee, niin punaiset vai harmaat portaat? Molemmat kävisi ja punaiset portaat olisi kiva piriste. Ulkoeteisen lattiasta tulee todennäköisesti harmaa ja olen jo päättänyt, että eteisen penkistä tulee punainen. Portaat siis nousevat ulkoeteisestä. Tällä hetkellä välissä on ovi, mutta tarkoituksena on rakentaa verannasta lämmin ensi keväänä.

Joten, pitäisi päättää mikä näistä tapeteista tulisi rappuun:

Kuvat: Tapettitalo

Alunperin vaaleampaa sinistä kiurua piti tulla ulkoeteiseen, sitten halusin sitä paljon isommalle seinälle ja sitä piti tulla keittiöön. Mutta nyt mietin, että se voisi olla hyvä vaihtoehto rappukäytävään ja tummempaa kiurua voisi laittaa tulevaan keittiöön. Rappusiin sopisi kyllä niin hyvin jokin vaaleakin ja silloin punainen maali sopisi itse rappusiin. Liikaa vaihtoehtoja ja sauna odottaa.