Takkahuoneen pikaremppa

Täällä ollaan taas. 

Pimeys ja märkyys ovat imeneet kaiken energian viime viikkoina. Lontoon reissu oli kiva piristys välissä ja heti reissun jälkeen oli sellainen olo, että tässähän pystyy mihin tahansa. Mutta arki iski taas ja sinne meni energiatkin. Nyt hengähdetään talviloman verran.

Mainitsin vuokralaisesta joskus joulukuun puolella. Kellarin takkahuoneeseen muutti tammikuun lopulla nuori nainen kolmen koiran kera. Ennen sitä takkahuonetta oli pakko vähän pintarempata ja tehdä pieniä muutoksia. Entinen asukas on polttanut takkahuoneessa, joten kaikki pinnat olivat keltaisia ja ällöttäviä. Myös kodinhoitokopin ja pakastekopin väliseinä purettiin pois, jotta toisen oven saa tukittua kokonaan.

Tästä lähdettiin. Kaksi oviaukkoa, tupakan kellastama katto, ovi jne.

Seinän sisältä ei löytynyt kuin hämähäkinseittejä. Ja palasiksi revittyä lasivillaa, joka oli tungettu seinän ja katon väliin. Älkää kysykö, en tiedä. Ovi siirrettiin pyykkihuoneen oveksi.

Sinne meni väliseinä. Huomatkaa hieno Oilonin mainosjuliste ja Aku Ankka varasto.

Kipsin tilalle tuli vaneria, koska sen voi käyttää uusiksi. Sitten varsinaisen kellariremontin alkaessa tuohon tehdään seinä tiilistä.

Tadaa. Tapetit ja maali jäivät yli edellisen asunnon remontoinnista. Tapettia oli just sopiva määrä. Katto valkaistiin Uulan Into sisämaalilla, jota oli sitäkin sopiva jämä yhdessä purkissa. Ja samaa Uulan maalia vähän kiiltävämpänä tuli tuohon valkoiseen seinäänkin. Ovi maalattiin lakkaöljymaalilla.

Tuota takkaa ei voi juuri takaksi kutsua. Se ei varaa mitään ja palaa ihan käsittämättömän kuumana. Huoneen toisella laidalla palaa kulmakarvat. Ei kovin turvallinen värkki. Vaikuttaa mielestäni enemmän sellaiselta takalta, joita laitetaan huvimajoihin ym. Tässäkin on alunperin ollut liitäntä päällä. Joskus tämän tilalle tulee ihan varaava tiilitakka. Tässäkin on ollut joku vanha tulisija. Millainen ja miksi se on purettu? Ei voi tietää.

Meidän piti ottaa muovimatto pois lattiasta. Mutta rullasimme sitä jonkun matkaa ja huomasimme tasoitteen todella huonoksi. Tasoitteen alle on laitettu myös muovikelmu, joten tämän muovin poistaminen ei muuta mitään. Ainakaan sen läpinäkyvän muovikelmun alla ei näyttänyt kasvavan mitään niillä kohdin, kun se oli näkyvissä.

Vuokralainen oli todella tyytyväinen kotikoloonsa. Lämmitys hoituu yhdellä sähköpatterilla. Asukas muutti vanhasta hirsitalosta, joten on tottunut vähän kalseisiin olosuhteisiin talvisin.

Mintunvihreät pastelliperkeleet

Kiinnostuitteko? Kuulemma otsikon pitää olla kiinnostava ja selailin tässä hillittömässä julkivatutuksessani blogeja ja aivoni välittivät huulilleni tämmöisen yleispätevän manauksen. 

Muhun on tänään iskenyt jokin naisellisen kuukausittainen megavatutus tai jossain joku pistelee meikäläisen woodoonuken otsalohkoon neuloja. Ja kaikki kyllä saa siitä nyt osansa. Olen pahoillani.

Varasin jo marraskuussa kirppispöydän tälle kuulle ja lauantaina käytiin viemässä eka autollinen. Nähtävästi en ole ainut raivausvimmainen tällä hetkellä. Meilläkin on se sellainen romuvarasto. Tunnetaan myös toissijaisesti kellarikerroksen takkahuoneena, tällä hetkellä siellä on kaikki yläkerran huonekalut ja muut rojut joita ei remontin takia ole voinut sijoittaa paikalleen. Ja vähän jotain ylimääräistäkin. Talon mukana tulleet perintöpelargoniatkin siellä sitkeästi kituuttavat ja odottavat kevättä.

Ja olen kassialma pakon edessä. Säilytän kaiken muovipusseissa, jos muutakaan mahdollisuutta ei ole. Ja silmänne näkevät aivan oikein. Edellinen asukas on laittanut kellarikerrokseen muovimaton lattiaan. Ai kamala. Mielenkiinnolla odotan sen poistamista. Ja kyllä se laipiokin on kaareva. Valulaudat ovat joskus muinoin rakentamisvaiheessa pettäneet, joten meillä on käänteinen holvikaari. Siellä kaiken keskellä sijaitsee myös toimisto.

Viikonloppuna tapahtui sekin ihme, että saimme kodinhoitokoppiin aikaan jonkinlaisen järjestyksen. Kokosimme talon vakiokalusteisiin kuuluneen mäntykaapin liinavaatekaapiksi. Kyllä siinä melkein jo herkistyi, kun lakanat sai siisteihin pinoihin ovien taakse. Ei enää ikinä varastohyllyjä.

Keittiön uusi moderni hanakin osui vihdoin ja viimein paikalleen. Vanha hana ehti vuotaa kahdesta kohdasta vuoden, ennen kuin saatiin ostettua uusi ja uuden paikalleen laittamisessakin meni pari kuukautta. Tässä aloitekyvyssä ei ole mitään järkeä.

Fanitan muuten noiden tiskirättien valmistajaa. Toimivat käytössä ja koristeena. Ihan ilman sponsorointia vieläpä.

Kellarin rappusissa pyöri vanha punainen metallikori, se oli niin sievä, että se piti saada pyörimään tiskipöydälle. Jos jossain vaiheessa saan tuon karmean loisteputkivalon vaihdettua johonkin muuhun, sen saa vähän tukevammin kiinnikin.

Yläkerrassa on menossa tasoitushommat, piipunkyljet saavat vähän rapinkia pintaansa, ennen kuin lattiaa voi jatkaa. Jos sen kesään mennessä saisi asuttavaksi.