Pihajuttuja ja askarteluja

 Sisähommat seisoo, mut ulkona on lapioitu urakalla.

Voin kertoo, et ei muuten ole maailman paras idea tehdä tuoreen kannon ympärille kukkapenkkiä.

Juuria on ehkä muutama katkottavana, tuossa kasassa ei ole puoliakaan.

Talon edessä on keittiön ikkunan alla vähän sellainen ongelmakohta. Katolta tulee lumet just siihen, joten mitään pensasta tai pientä puuta siihen ei voi istuttaa, mutta perannat menee, kun lakastuvat talveksi. Ja maaperän ollessa pelkkää hiekkaa, pohjatyöt pitää tehdä kunnolla. Multasyvyydeksi tuli nyt noin 40-50 cm. Saa luvan riittää.

Tuohon ikkunan alle on tarkoitus tehdä joskus joku kiveys. Siinä on pesuhuoneen ja saunan ikkunat, jotka alkavat olemaan aikansa eläneet. Pitäisi teettää puusepällä uudet tilalle. Ja vesipiste on todella pöljästi pesuhuoneen ikkunan päällä (tuo letkurykelmä), joten siitä tiputtaa välillä vettä ikkunaan ja se mätii, eikä se nyt kaikkein nätein ole muutenkaan tuossa. Sekin olisi joskus tarkoitus siirtää siitä talon päätyyn, missä ei ole ikkunoita.

Kukkapenkkki tulee toivottavasti jossain vaiheessa peittämään vähän tuota rumaa, mutta välttämätöntä sadevesitynnyriä. Senkin tilalle on tarkoitus keksiä jotain muuta. Tällä hetkellä se tulvii yli sokkelin viereen, jos sitä ei muista välillä tyhjentää.

Kukkapenkkiin tilasin valmiin perannapenkin ja kun tilaa vielä jäi, niin hain muutaman kasvin lisää. Liljoja, syysleimuja, korallikeijunkukkaa, kevätpikkusydäntä, myskimalvaa ja muutamaa muuta. Paikka on puolivarjoinen. Päivällä se on osittain varjossa, illalla siihen porottaa aurinko.

Askartelin erään sadepäivän iloksi yölamppuun uuden varjostimen. Tai siis verhoilin vanhan uudelleen kirppikseltä löytämälläni huivilla. Huivi oli turhan reikäinen käyttöön, mutta varjostimeen siitä vielä sai. 

Tekisi vähän mieli etsiä tuohon jalkaan jotain messinkimaalia tms. Mutta menee se noinkin jonkun aikaa.

Verannan ja sisäeteisen remontti ovat edelleen tilassa "pitäisi.". Yllättäen sisähommat jäivät taas vähän pihajuttujen jalkoihin, kun kevät tuli. 

Ja meillä on välieteisen ulkoseinän kanssa vähän ongelmia. Paljastui, että sielläkin on eristeenä vuorivillaa ja yläkerran puolella taas on puruja. Villat on pakko purkaa pois ja purut tulee sitä myöten alas. Joten pitäisi puhaltaa sinne koteloon selluvillaa tai yrittää työntää sinne levyinä eristettä. Odotetaan lämpimämpiä kelejä, jos se ei olekaan yhden päivän juttu, niin ei koko alakerta jäädy yön aikana. Että ei taas mennyt niin kuin Strömsössä.

Askartelua

Olen jo jonkin aikaa himoinnut yläkerran portaikkoon vanhaa pallovalaisinta. Yhdessä vaiheessa sain kaivettua vanhempien ullakolta kaksi vanhaa valaisinta, mutta molemmista puuttui se osa, mikä piti kuvun paikoillaan.

(Olennainen osa kaikenlaista askartelua on Herra Kettu, hän on vinkulelu, jonka Taika toi apuun. En osaa työskennellä pöydillä, röhnötän aina lattialla ja Taikaa kiinnostaa.)

Muutama viikko sitten törmäsin yhteen valaisimeen Facebookin kirppiksellä ja mies kävi noutamassa sen, kun liikkui samoilla kulmilla. Siinä valaisimessa oli taas vääränlainen kupu, mutta kaikki muut osat oli tallessa. Niinpä askartalin kolmesta valaisimen raadosta yhden toimivan. Osia on vielä toiseenkin, kun saan vielä toisen pidikkeen kuvun kiinnitykseen. Sähköosat hain Clas Ohlsonilta.

Portaikosta ei ole tainnutkaan olla hirveästi kuvia. Seinille on tulossa tauluja ja erilaisia kehyksiä. Joskus.

Tykkään koristeellisista vanhoista listoista. Nämä eivät ole vanhat, vaan ainoat rintamamiestalohtavat (Onko se sana? Saa nyt olla.) listat, mitä me löydettiin. Tätä on nyt tulossa kaikkialle. Tämän talon alkuperäiset listat ovat päätyneet varmaan saunapuiksi jossain edellisessä remontissa. Veranta oli ainoa paikka, jossa on vielä alkuperäiset lattialistat. Mies näki hirveän vaivan, että sai listat nätisti rappusiin. Ne on koottu kymmenistä pienistä pätkistä. Portaiden potkulaudat ovat uudet. Entiset olivat liimassa, lahonneet tai niissä oli vielä kuoret jäljellä. Vajaakanttinen raakalauta ei toimi portaissa.

Kasasin ja pesin pari muutakin vanhaa valaisinta, mutta niille ei ole vielä remontoitua paikkaa olemassa.

Mitäs muuta tänne kuuluu. Veranta ei ole edistynyt. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ei varmaan tule valmista edes jouluksi. Päädyttiin nyt kuitenkin lakattuihin paneeleihin ja sopivaa sävyä onkin metsästetty varsinaisen blogiyhteistyön merkeissä. Laurakaisa oli ihana ja vertasi lähettämääni sävykarttaa heidän verantansa paneeleihin. Nyt meillä on joku suunta. Paha vaan, että Herdinsin vesipetsien paperinen sävykartta on ihan eri maailmasta, kuin rautakaupassa ollut puulle petsattu sävykartta. Paperiversiossa ollut kirsikka oli jotain ihan muuta. Mutta nyt meillä on paria sävyä ostettuna ja huomenna varmaan aletaan testata sävyjä.

Me käytiin Lapissa ja Norjassa lomailemassa pari viikkoa sitten. Kirjoittelen siitä reissusta vielä erikseen.

Hökötys ja yläkertaa

Neljä viikkoa lomaa, kaksi remontille ja kaksi lomailuun.

Tuolla Laurakaisan tontilla tulikin jo keskusteltua tästä tekemättömien asioiden listaamisesta ja minähän olen innokas listaaja. Teen milloin mitäkin listoja ja sitten esitetään, että oikeasti tehdään niitä asioita. 

No ei tehdä, kun niitä tehtäviä asioita tulee listan ulkopuoleltakin jatkuvasti tehtäväksi.

Mutta "Lomalla pitää" listalta on nyt yksi asia tehtynä. Makuukammarissa on lamppu. Sähköt puuttuu edelleen, mutta nyt on lamppu.

Löysin paikalliselta kirppikseltä varjostimen rangan tuunattavaksi. Meinasin viritellä tähän jo vaikka mitä kankaita, mutta totesin sen olevan paras sellaisenaan. Jotain kiiltävää piti vielä saada. Kun on rautalangan kanssa näpertänyt 72 irtonaista kristallia ketjuiksi ja kiinnittänyt lamppuun, tuntee itsensä voittajaksi.

Työhuone ja käytävä odottaa lattiamaalia. Piti maalata tänään, mutta migreeni yllätti ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että aivot yrittää paeta silmien kautta pihalle. Mutta yläkerta alkaa olemaan pintahommia vaille valmis. Portaissa täytyy vielä vähän purkaa. Rappujen entiset potkulaudat on niin tahmean mattoliiman peitossa, että ne on pakko vaihtaa kaikki. 

Tässä pikaesittely.

Näköala käytävältä työhuoneeseen. Huone on mallia pitkula, tuolla seinällä ei ole koskaan ollut vinttiä, mikä olisi rajannut huonetta.

 Työhuoneen perältä käytävän suuntaan. Saatiin vinttikomeroon ovi! Ei tarvinnut teettää puusepällä. Kerrankin lykästi, olin sopivasti paikalla eräässä Facebookin purkutavararyhmässä, kun siellä ilmoitettiin erilaisista ovista. On muuten hankala löytää näitä kapeita ja matalia. Kustansi 50e + 14e rahtikuluja. Puusepältä ei olisi tuohon hintaan saanut mitään. Ja onpahan aidosti vanha. Huomatkaa kauniit kirkuvanpunaiset karmit. Vaatinee ehkä uutta maalia. 

Ovessa oli vielä alkuperäinen tarra tehtaalta. Tämä on valmistettu Jyväskylässä Schaumanin vaneritehtaalla. Sieltä se on matkannut Pohjanmaalle ja lopulta meille. Asuin kaksi vuotta Jyväskylässä, eikö olekin sopivaa? Tarra olisi ollut kiva saada pieniin kehyksiin, mutta joku kissa taisi pistää sen naamaansa.

Piipun puoleisessa nurkassa on ollut muinoin toinen keittiö. Siitä ei ollut jäljellä kuin tulpattu viemäri. Joka siis nökötti tulppineen päivineen nurkassa meidän muuttaessa. Kulku tähän päähän tapahtui toiselta sivulta piippua, suoraan toisesta huoneesta.

Rappusista käytävään ja työhuoneeseen. Piipun sivulla oli alunperin toinen vessa. Tullaan ihan hyvin toimeen yhdellä ja sen vessan putkiviritelmät oli sellainen mateenpesä, että ei yhtään harmittanut raahata niitä homeisia lattialastulevyjä ulos. Vintti tuli alunperin rappusiin asti, leveys on pysynyt samana, pituus puolittui. Katon tuuletus on järjestetty muulla tavalla.

Makuuhuoneen ovi sijaitsee suoraan rappujen yläpäässä. Yläkerran neliöala on n. 50 m2. Vasemmalle tulee korkea kaide rajaamaan rappuset ja yläkerran käytävä toisistaan.

Vielä muutama päivä ja sitten meidän Remonttiloma on ohitse. Talo- ja kissavahti saapuu viikonloppuna ja me kaksi + suippokorva suunnataan pohjoiseen. Ensimmäinen pysäkki sijaitsee Savossa ja siitä jatketaan matkaa niin pitkälle kuin tietä riittää tässä maassa. Ei riitä, että menee maalle. Tämä remonttistressi vaatii tujummat lääkkeet, pitää siis mennä erämaahan.

Seuraavan kerran morjestan teitä Norjan rajalta, jos löydän jostain tietokoneen.