sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Se riivatun sininen.

Saatiinhan niistä harmaista paneeleistakin siniset. Lattiamaali oli purkissa vielä turkoosiin taittavaa jäänsinistä ja nyt se on vauvanvaaleansinistä. Samalla laipiokin muuttui siniseksi.


Nyt sitten arvon, tilaanko vihreää sävytystahnaa vai kirkuvan sinistä. Vihreää, että saisi siitä enemmän turkoosiin taittuvan, tai sinistä ihan kunnon ultramariinin sinistä varten. Vaatehuoneen valkoiset seinätkin näyttää jo vaaleansiniseltä. Tämä on ihan liian pliisua mulle. Apuva.

Kohta maalaan niitä kattopaneeleita taas valkoisella..

16 kommenttia:

  1. Mä tuun taas höpisemään simultaanimontrastista eli minkä väriset seinät tuohon tuleekaan? Kannattaa kokeilla sen värin kanssa mihin suuntaan maalia alkaa sävytellä, että yllätykset eivät lisäänny. ;) Mut on noi harmaat nyt kummasti heittäytyneet hankaliksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seinille tulee sitä keskimmäistä sinistä kiurua, joten ei se sinisyys siitä ainakaan vähene. Siksi valkkasin kattopaneelienkin sävyksi vähän vihreeseen taittuvan harmaan, että se ei niin helposti ottaisi siitä sinisestä "itseensä". Mutta näköjään olisi pitänyt olla vielä murretumpi.

      Tilaan kyllä vihreää tuota lattiamaalia varten, saan siitä sitten vaikka kunnon turkoosin.

      Poista
  2. Voi kääk noita maalihommia ja värien viekkautta! Itse tänään nielaisin kun näin kylppärin kattoon tulevat paneelit kertaalleen maalattuina. Olin jotenkin ajatellut... syvemmän sinistä. No. Ehkä tästä vielä selvitään. Niin siellä kuin täälläkin.

    VastaaPoista
  3. Voi harmaa. Minä en ainakaan omasta karvaasta kokemuksestani ikinä enää sorru siihen... Oma maalarinvalkoinen oli kyllä häviäjän mielikuvitukseton ratkaisu, vaikka lopputuloksesta oikein hyvä tulikin. Mutta ehkä tuossa kohtaa kannattaa tosiaan paneutua tuohon sävyasiaan kunnolla kun kyse on kumminkin vähän isommasta kuin neliön suuruisesta vessakopperosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan kyllä kannattamaan sitä maalarinvalkoista hyvin innokkaasti kohta itsekin :D

      Saa nähdä.

      Poista
  4. Tummien ja vahvojen värien kanssa kaikki on niin paljon helpompaa. Vaaleat käyttäytyvät aina huonosti, ovat arvaamattomia ja kavalia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oon ihan samaa mieltä. Koskaan ei ole ollut tummien sävyjen kanssa mitään ongelmia. Vaaleiden kanssa on aina.

      Olisi pitänyt vaan lakata nuo kattopaneelit.

      Poista
  5. Sulla kun on nyt kokemusta paneelien maalaamisesta niin mitä maalia siihen suosittelisit? Teillä tosin taisi olla ihan uudet paneelit? Mun olisi tarkoitus alkaa sutimaan vanhoja paneeleita peittävän valkoisiksi, nyt niissä on vaalea läpikuultava lakka päällä. Tikkurilan sivuilla sanotaan, että pitäisi tehdä maalipesu ja pohjamaalaus ja maaliksi suositellaan Helmi akrylaattimaalia, toisessa Tikkurilan tuottamassa artikkelissa taas puhutaan, että paneelien puhdistus riittää ja vesiohenteinen peittävä maali ei vaadi erillistä pohjamaalia. Ota näistä nyt sitten selvää. Entä oksakohdat? Puskeeko ne peittävän maalinkin läpi vai pitääkö ne ensin käsitellä oksamaalilla?

    VastaaPoista
  6. Meillä oli ihan uudet ja kun perinnehippeilen, niin käytin Uulan Intoa (ei sisällä muoveja, hengittää jne.) Sitä puolikiiltävää, jonka valmistus lopettiin just. Mutta sitä saa täyshimmeänä ja puolihimmeänä edelleen. Sen valkoisen peittävyydestä voi olla montaa mieltä ja mun kokemuksen mukaan eri maalierissäkin on jo eroja, mutta jos pohja on jo vaalea, niin varmaan kolme kerrosta on ihan hyvä. Ehkä jo kaksi. Jos kyse on seinäpaneeleista ja teillä on eläimiä, niin suosittelen puolihimmeää tai puolikiiltävää maalia mieluiten. Täyshimmeä imee kaiken rasvan ja roiskeen.

    Itse hioisin vähän sitä pohjaa karheammaksi ja vetäisin tuolla puolihimmeällä Into sisämaalilla. Muistaakseni joku oli kyllä vetänyt suoraan lakan päälle ilman hiomista ja oli pysynyt.

    Oksat tulee aina läpi. Oksalakkoja on kyllä markkinoilla, mutta ne pitäisi vetää puhtaaseen pintaan, siinä ei siis saisi olla ennestään mitään käsittelyjä. Mutta minun tietääkseni ne oksat puskee joskus läpi kuitenkin, vaikka käyttäisikin oksalakkaa. Luulen sen läpikuultavan lakan jo toimivan hiukan estävästi oksakohtien kanssa.

    Tikkurilalta se Helmi on varmasti ihan hyvä, maalasin sillä keittiökaappien sokkelia ja kolmas kerros oli peittävä. Pohjaksi vedin kyllä vesiliukoista tartuntapohjaa ihan vaan varalta, kun kyseessä oli muovitettu lastulevy. Maalattava pinta kannattaa ainakin pyyhkiä, varsinaista maalipesua en ole ikinä käyttänyt. Riippuu vähän miten sotkuisesta paikasta on kyse.

    VastaaPoista
  7. Kiitos paljon vinkeistä! Kolme koiraa löytyy, joten puolihimmeällä mennään siis. Pitää tutustua vaihtoehtoihin ja mies saa varmaan sitten päättää, kun vaihtoehtoja tuntuu olevan niin paljon, että mä en taas osaa valita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) Toki kaikkein paras vaihtoehto olisi joku värillinen vaihtoehto niiden koirien kanssa. Ystäväni on pari vuotta manaillut, kun maalasi eteisen käytävän paneelit valkoisella. Kolme kuraista bordercollieta kun tulee sisälle vesisateesta ja roiskii vähän menemään, niin ne seinät saa pestä lattiasta kattoon muutaman kerran viikossa :D Ei siis mikään käytännöllisin koirataloudessa.

      Ja itsehän oon kans maalaamassa olohuoneen valkoisia paneeleita harmaalla, kun ne imee aika kivasti kissojen ja Taikan turkeista rasvaa. Elukat kun nuohoaa kaikki nurkat ja menoreiteillä on koiran selän korkeudella musta raita :D

      Poista
  8. Tulin vastaamaan tänne blogiisi:)
    Suku on kotoisin sieltä Savonjoen kylästä, menneiden polvien sukunimiä on Sepponen ja Utriainen. Liippaako likeltä?
    Sulla on suloiset katit, tavaroiden hyllyiltä ja tasoilta alas viskely on niin tuttua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läheltä liippaa, itsehän olen Myhinpäästä :D Siellä on monta koulukaveria asunut ja molemmat sukunimet on tuttuja. Pitää kysyä äidiltä, se muistaa sen seudun perheet paremmin.

      Poista
    2. Myhinpää on tuttu. Sitä kautta ajetaan äidin lapsuudenkotiin kun tullaan täältä etelästä päin. Äidinäiti, Anna-Liisa on Sepposia tyttönimeltään.

      Poista
    3. Äitini vahvisti, että siellä on ainakin yksi Sepponen ja se rouva käy samassa puutarhakerhossa. Ja sillä oli vähän aikaa sitten kirjastolla lasityönäyttely. Jos haluat, niin voin kaivaa puhelinnumeronkin :D Utriaisia tunnetaan Rautalammilta kyllä kans, mutta ne eivät ole Savonjoelta tietääkseni. Mutta mahdollisesti samaa sukua kyllä.

      Poista