perjantai 3. helmikuuta 2012

Vanhassa talossa vetää aina?

Minun läppäritukikohtani on tällä hetkellä keittiössä ikkunan ääressä ja tässä vetää niin paljon, että koko hanuri on umpijäässä. Mikä on aika mielenkiintoista, koska istun kuuman lämpöpatterin vieressä ja talon entinen omistaja on ehkä kyseenalaisesti pursottanut seinän sisäpuolelta täyteen uretaania. Ikkunoista ei vedä tällä hetkellä juurikaan, vaikka ne ovatkin jääneet teippaamatta, kiitos kaikenlaisten tilkkeiden, joita olen ikkunanrakoihin survonut. 

Keittiössä on seinät kipsilevyä ja tapettia vanhojen pinkopahvien päällä ja lattialla oletettavasti samanlainen muovimatto-lastulelvy-muovimatto-kovalevy-raakalauta -kerros, kuin olohuoneessakin (päättelen siitä, että lattia on täälläkin 3cm korkeampi, kuin sisäeteisessä, missä on alkuperäinen linoleumi) Paikansin kuitenkin vedon lattianrajaan. Huomaa, miten paljon kaikkien rakojen tiivistäminen ja paperointi vaikuttaa, koska remontoidussa olohuoneessa ei ole uuden lautalattian alla kuin purut ja ilmansulkupaperi. Työnsin ekovillaa seinänvierustat ja kaikki mahdolliset nurkat ja kolot täyteen ja paperoin päälle. Siellä ei vedä yhtään, lattia on suorastaan lämmin istuskella, vaikka pakkanen viuhuu -25 asteessa. Syksyllä ennen remonttia lattianrajassa veti kaikista kerroksista huolimatta. Keittiössä en kyllä arvosta näitä kipsilevyjäkään, ne myös hohkaa kylmää. Älkää aliarvioiko paperointia, se auttaa suunnattomasti.

Seuraava mysteeri on yläkerta, jossa on näillä pakkasilla ollut maksimissaan +12 astetta. Vahva syyllinen on tällä hetkellä katto. Uskomme vahvasti, että toisella vinolla osuudella ei ole mitään eristeitä. Toinen on seinät, purut ovat ehkä painuneet. Alunperin uskoimme sen johtuvan käytävän seinän takana olevasta kylmästä vinttitilasta, mutta laitettuamme makuuhuoneiden oven kiinni, huomasimme käytävässä olevan lämpimämpää, kuin makuuhuoneissa. Siitäkin huolimatta, että käytävän patteri ei ole vielä sitä päivää meille näyttänyt, että se jaksaisi lämmetä (patteri ilmataan useita kertoja päivässä, eikä siitä ole hyötyä, epäilemme tukosta) kokonaan.. 

Näiden lisäksi olen pohtinut mm. sitä, miten paljon minua harmittaa, että talon vanha ulko-ovi oli niin karsea. Pidän vanhojen rintamamiestalojen ovista, missä on käytetty sormipaneelia tms. Vanha ovi oli kyhätty metallilevystä ja vanhasta peiliovesta, josta toinen peili oli poistettu ja korvattu lasilla. Ovi oli suoraan sanottuna sitä laatua lukkoineen, että siitä olisi tullut läpi vaikka lusikalla. Uusi ovi täyttää kyllä kaikki vaatimukset lämmönpitävyydessään ja onhan se ihan kiva, mutta petyin vähän, kun pinta ei ollutkaan paneelia, vaan kuvio oli työstetty oven pintaan. Se on vähän muovisen näköinen, etenkin sisäpuolelta, jossa taas sitä paneelikuviointiakaan ei ole, vaan näyttää lähinnä modernilta palo-ovelta. Mutta ehkä silmä tottuu ja onhan se parempi, kun verannasta tulee lämmin toivottavasti ennen ensi talvea. Uusi ovi on myös sininen, koska minulla on suorastaan pakkomielteinen mielikuva syvänpunaisesta talosta sinisillä ovilla. 

(Huomatkaa hienot väliaikaiset listat..:D)



Olen sairastanut mahatautia viimeiset pari päivää. Tästä näyttää tulevan kunnon paasto, olin aamulla jo lähdössä töihin, kunnes miehen paistamat aamiaskananmunat tuoksullaan juoksutti mut vessaan :D Olen urhoollisesti juonut vissyä ja syönyt mustikkakeittoa paremman puutteessa. Normaalisti mahatauti on kadonnut parissa päivässä, nyt tämä etominen tuntuu vaan jatkuvan. Ja sain silmänympärykseni täyteen verenpurkaumia ensimmäisen ryöpytyksen jälkeen, outoa.


Pakko sanoa, että olen ehdottomasti talvi-ihminen. Nautin näistä kovista pakkasista. Siitäkin huolimatta, että iho tippuu käsistä ja naamasta jne.

4 kommenttia:

  1. On ihan mukavaa lukea jonkun blogista, että kirjoittaja on talvi-ihminen. Niin paljon tuntuu nyt olevan meitä, jotka kaipaavat kuumeisesti kesää.

    Toivottavasti tautisi hellittää!

    VastaaPoista
  2. Olen kyllä huomannut, että moni kaipailee kesää jo aika kuumeisesti :D Musta talvi ei ole mikään talvi, jos ei ole vähintään 30 astetta pakkasta ja metri lunta.

    Olin tänään jo töissä ja vaikka vähän keinutti, niin eiköhän tää tauti ollut tässä. Todella kauan vaan tuntuu jatkuvan nyt tämmöinen yleinen etominen, ettei tee oikein mieli syödä. Jos on kolme päivää syönyt mustikkakeittoa, se alkaa tuntumaan jo jossain. Suola- ja sokeritasapaino heittää kyllä ihan kuperkeikkaa.

    VastaaPoista
  3. Hei, löysin Susannan työhuoneen kautta blogisi ja mielenkiinnolla luin kaikki tekstit heti. Me ostettiin -56 rakennettu rintamamiestalo miekkosen kanssa heinäkuussa. Nyt sitten remottia tehdään enempi ja vähempi:) tämä on tällästä tutustumista talon kanssa. Eristellään ja lämmitetään ja niin edelleen:) jatkan blogin lukua varmasti!

    Tessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa ihmettelemään toisen talovanhuksen remonttia :) Meilläkin tää on tutustumista ja uusia yllätyksiä jatkuvasti, remontti ei lopu varmaan milloinkaan.

      Poista