Olen seurannut jo pitemmän aikaa fanaattisesti joitakin tiettyjä blogeja. En varsinaisesti missään vaiheessa ole ollut innokas perustamaan blogia, mutta näköjään ajauduin tähän talon oston myötä. Tulin vaan ajatelleeksi eräänä päivänä, että olisi ehkä mukavaa ikuistaa meidän uuden kodin eri vaiheet jonnekin. Remontoitavaa on edessä älyttömästi ja täältä on sitten joskus kiva hakea lisää puhtia, kun tuntuu, että mitään ei olla saatu aikaiseksi.
Etsimme taloa parisen vuotta, unelmana tietenkin se täydellinen hirsitalo ruutuikkunoilla ja vehreellä puutarhalla jossain maalla. Toisin kävi, löytyi vuonna 1957 rakennettu rintamamiestalo, haja-asutusalueelta, mutta naapurit löytyy heti lauta-aidan (ja osittaisen "hirviaidan", jonka syyn kuulette myöhemmin) takaa. Puutarhakaan ei ole kovin vehreä, maaperä on hiekkaa ja moreenia, joten parhaiten pihalla kasvaa männyt ja sammal. Joskin omenapuita ja juhannusruusujakin löytyy. Talo on meille juuri sopivan kokoinen, epämääräisesti arvioituna jotain päälle 100m2. Talo on maalattu tummalla punamullalla aikoinaan ja maali on liituuntunut viehättävästi vadelmapuuron väriseksi. Josta jokainen varmaan jo arvaa, miksi blogin nimeksi muotoutui Vadelmatalo.. :D
Kirjoittelen pääasiassa omaksi iloksi, mutta jos joku täältä löytää jotain kiinnostavaa, tervetuloa lukemaan.
Minusta on tullut sellainen blogiaddiksti, että yritän aina kannustaa tuttuja tekemään blogeja omista remontti- ja rakennusurakoistaan. Blogin kautta on niin paljon kätevämpää pysyä kärryillä toisten projekteissa, kuin vaikkapa puheluiden.
VastaaPoistaJa blogin pitämisestä saa myös itselleen paljon. On niin mukavaa jakaa asioita niiden kanss,a joita samat jutut kiinnostavat.