maanantai 23. helmikuuta 2015

Välieteinen ja mahdottomuuksia

Nyt saatte kuulla tylsän tarinan meidän välieteisestä, jota olen ruokailuhuoneen ohella vältellyt suunnilleen siitä asti, kun muutimme tänne.


Se on tila, josta kävellään läpi laput silmillä, koska se on alkujaankin ollut aika hirveä ja keskeneräiset remontit ja "pitäisi" -listalla olevat askareet ovat tehneet siitä vielä hirveämmän.


Välieteisestä kuljetaan verannan kautta yläkertaan ja ulos, sieltä mennään myös kellariin, keittiöön ja olohuoneeseen. Sijaitseepa sen saman käytävänpätkän varrella myös vessa. Se on toiminut tähän asti myös ulkovaatteiden säilytystilana, johon se on ollut turhan pieni ja huonosti varustettu.


Tässä nurkkauksessa on tähän asti sijainnut naulakko. Ohessa myös kulku keittiöön, jonka oviaukko on ollut vessan remontista asti kaventunut, koska "pitäisi" -listalla on myös keittiön oviaukon siirtäminen puolella metrillä (Johon ei sillä remonttikerralla enää ryhdytty, kun yläkerran hometilanne heitti sen tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi.). Vessaa laajennettiin hieman isommaksi, koska vessaan ei kirjaimellisesti mahtunut. Rintamamiestalojen vessat ovat yleensäkin pieniä, mutta vajaa kaksimetrisellä miehelläni meni hermot, kun ei mahtunut vessaan istumaan kuin vinottain.
True story.

Vessan ulompina seinäkerroksina on ollut tähän asti väliaikaisesti lastulevyt. Välieteiseen piti ensin tulla tapetit vanhojen kovalevyjen päälle, mutta tässä nelisen vuotta kuraisen koiran kanssa elettyämme tulimme siihen tulokseen, että tapetit eivät kestäisi yhteiseloa rapasorsan kanssa.

Seuraavaksi piti vaan maalata vanhat kovalevyt, mutta sitten havaitsimme, että naulakkonurkkauksen seinän sisällä ei ilmeisesti ole mitään eristeitä kylmyydestä ja onttoudesta päätellen, joten ainakin yksi seinä menisi purkuun. Yläkerran portaikkoa purkaessa kävi ilmi, ettei portaikon ja välieteisenkään seinässä ole eristeitä ja portaiden takia sitä ei pystytty myöskään eristämään siltä puolelta. Joten purkuun menee kaikki. Seinän sisällä käy verannan puolelta niin hirveä viima, että ei ole paljon vaihtoehtoja. Kattohan purettiin jo vessaremontin yhteydessä, kun siinä kasvoi muutama innokas lahottaja ja home paneelin alla piilossa.


Olemme nyt tykästyneet verannan mukavanhaan lakattuun paneeliin ja kerta paneelia jäikin yksi paketti, olemme nyt päätyneet taas epäortodoksiseen ratkaisuun perinnekorjaamisen kannalta, eli emme korvaa vanhoja kovalevyjä uudella samanlaisella kovalevyllä, vaan laitamme tilalle lakattua sisarpaneelia.

Ja kyllä. Meillä on kissaluukku seinässä. Talon ostamisen jälkeen olimme jossain vaiheessa jo kääntämässä portaitakin, että kulku yläkertaan tulisi välieteisestä eikä verannalta, mutta siinä olisi ollut ihan hirveä homma ja kellarin portaikko olisi muuttunut vähän turhan ahtaaksi. Kissojen vessa taas ei mahdu alakerrassa mihinkään, joten yläkerrasta on tullut kissojen valtakunta ja kulku sinne käy pienestä reiästä seinässä. Talon seuraavat omistajat saattavat tuota manata, mikäli itsellään ei ole kissoja, mutta ajateltiin jättää talteen vähän paneelia, jolla reiän saa umpeen halutessa.

Ja sitäpaitsi, pitäähän meidänkin noudattaa perinteitä ja jättää ainakin yksi mahdoton viritelmä seuraaville ihmeteltäväksi.

Tätä kirjoittaessani mies on rakentanut välieteiseen väliaikaisia sähköviritelmiä, koska kävi ilmi sellainenkin asia, että välieteisen kanssa on samassa sulakkeessa koko keittiö ja ulkovalotkin. Ja keittiöstäkään ei ole tähän päivään mennessä löytynyt jakorasiaa. Sen pitäisi olla lain mukaan näkyvillä, mutta se on keittiön katon *sisällä*. Purimme keittiöstä kattopanelointia välieteisen oven yläpuolelta, jossa oletimme jakorasian olevan. Eipä ollut ei. Johdot vie jonnekin keskelle keittiön kattoa. Se on siellä jossain, eikä tällä hetkellä kiinnosta purkaa koko keittiön kattoa, niin pitää vähän siirrellä pistorasioita oven siirtämisen takia.


Että nyt ollaan kyllä jännän äärellä. Kun keittiön remontti alkaa, niin järjestän vedonlyönnin jakorasian sijainnista.

2 kommenttia:

  1. Eksyin blogiisi, kun hain perinnetapettimalleja. Jäin kuitenkin lueskelemaan muitakin juttujasi, kun on niin tutun oloista puuhaa siellä! Ihanan värikästä, jään seuraamaan. :)

    VastaaPoista
  2. Tutun näköiset huopikkaat :)
    Oikein mukavaa viikonloppua ja jaksuja urakkaan! Meilläkin yritetään saada keittiö aikaiseksi tämän vuoden puolella. Ja loputkin alakerrasta, mikä tuntuu vielä epätodelliselta...

    VastaaPoista