maanantai 16. syyskuuta 2013

Mustilan morelli ja Huvimajan kuulasmarja

Meidän pihaan muutti kaksi uutta asukasta.


Lauantaina lähdettiin hakemaan rappukäytävään paneeleita ja sain siinä sivussa idean, että samalla haen kaksi kirsikkapuuta.




Löysinkin kaksi taimea, viimeiset lajiaan. Ovat vähän hassuja riukuja, mutta koska en löytänyt muuta perustavanlaatuista vikaa ja puolet hinnasta tippui pois, ne sai lähteä mukaan. 


 Istutimme taimet lopulta eri paikkaan, kuin mihin oli tarkoitus. Nyt ne jakavat yläpihaa ja tuovat sinne toivottavasti vähän varjoa. Paikka on vähintäänkin aurinkoinen. Istutusta varten kaivettiin melkein metrinsyvyiset kuopat, jotka sitten täytettiin kompostimullalla, uudella puutarhamullalla ja sillä hiekalla, mitä maaperä muuten on (kuvassa näkyvät kasat, jos tarvitsee hiekkaa, voi kaivaa suoraan maasta.). Toivottavasti ei mennyt hirveästi pieleen. Pitää tutkailla, miten pärjäävät tuossa.

Ajattelin hakea vielä yhden taimen jossain vaiheessa. Taimet tuli vähän kaarimaisesti ja ne rajaavat tulevaa oleskelualuetta, kolmas täydentäisi jo olemassaolevan omenapuun kanssa puoliympyrän. Voin sitten siemailla aamukahvini keväällä kirsikankukkien tuoksussa.

Meillä on ollut kotona viimeiset kolme viikkoa taas yksi tämmöinen lampunvarjostin.



Joku ötökkä söi Taikalta haarat ja ennen kuin ehdittiin edes tajuta, se oli nuollut ne kohdat karvattomaksi ja nyt ollaan kierteessä. Ämpäri päässä ja housut jalassa, tuota suipponenää on hankala pitää poissa, kun se ylettää kaikkialle. On suihketta, on voidetta. Toinen kinkku näyttää jo ihan hyvältä, toisen se taas sai eilen jotenkin nuoltua punaiseksi.

7 kommenttia:

  1. Voi pientä tötteröpäätä. Iloiselta näyttää kuitenkin! Pikaista paranemista!

    Tosi kivat nuo kirsikkapuutm kauniisti istutettu. Ja varmaan meni ihan taiteen sääntöjen mukaankin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taika kiittää.

      Toivottavasti. Tuo yläpiha on niin paahteinen, että kaikki kasvit vaan kituu. Etenkin kun maaperäkin on pelkkää hiekkaa. Mutta ihmeesti hedelmäpuut on tuolla alempana ihan menestyneet, joten ehkä nämäkin, kun muistaa tarjoilla kompostia välillä.

      Poista
  2. Voi Taikaa... Meidänkin airiksella kaikkien muiden kesäallergiaoireiden lisäksi pari karvattomaksi hinkattua kohtaa selässä, onneksi kesä alkaa olla näiden oireiden osalta ohi!

    Heiiiii! Huomasin tuosta muutenkin kauniista pihakuvasta, että teidän kuistin vasemmanpuoleinen sivu näyttää hienolta, siinä on sellainen sik-sak koristelaudoitus! Miten en oo aiemmin huomannut? Onko jossain lisää kuvia siitä, oon aina tykännyt noista 50-luvun siksak koristeista hurjasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, saisi kyllä loppua kesä näiden osalta. Koira alkaa olemaan jo aika kyllästynyt tötteröön ja housuihin ja niin oon kyllä minäkin. Suihkepullon esiin ottaminen aiheuttaa jo automaattisen pakenemisen. Rasvat laitetaan aina koiran syödessä, pysyy paikallaan, mutta steppaa. Muuten hyvin helposti käsiteltävä elukka, mitä hoitotoimenpiteisiin tulee, mutta ilmeisesti alkaisi jo riittämään tältä erää.

      Joo siinä on sellaiset sik-sak pylväät, mitkä on ihan kantavia. Sik-sakkia on myös ne metalliset kaiteet. Vastaavaa oli myös yläkerassa pieni pätkä, mutta siihen nojaaminen olisi ollut itsemurha; oli kiinni kovalevyssä kahdella lyhyellä ruuvilla ja liimalla. Sen lisäksi se näytti siltä, että sitä on käytetty harjoitusvastustajana jossain lajissa. En ole hirvesti ottanut kuvia tuolta puolelta, kun sillä puolella taloa on ollut aina jokin purkujätekasa. Mutta pistetääs listalle.

      Poista
  3. Mekin osteltiin kaikenlaisia kasveja ja puitakin tänä vuonna pihaan, yhden kirsikan ostin täyshintaisena alkukesästä, muista taisi olla alennukset. Ei se niin paljon harmitakaan, jos epäonnistuu, kun on maksanut vähemmän. Kaikenlaiset kasvimaailman asiat on mulle melko mystisiä, mutta onneksi on kirjoja ja google.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen juuriltani maajussi, ruokakasvit sujuu suht hyvin. Mutta kaikki perennat ja koristepuskat on ihan hepreaa. En tiedä mitä ne tarvitsee :D Mutta opetellaan täälläkin.

      Poista
  4. Voi hitsi repesin nauruun :D Meillä nimittäin makaa sohvalla kanssa yks lampunvarjostin. Meillä kauluria on pidetty jo ties kuinka kauan, rupeaa riittämään niin koiralle kuin mullekkin.
    Tsemppiä teillekkin toivottavasti pipit paranisi pian :)

    VastaaPoista