maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kesän kootut tarinat osa 1.

Kirjoittelu on jäänyt vähän hunningolle. Täällä päässä on ollut kesäisiä kiireitä ja kuvia on kertynyt niin paljon, että tästähän riittää kokonaiseksi juttusarjaksi.

Kesäkuun puolella kävin ystävän kanssa Porvoossa. Teimme suunnitellun vierailun erääseen eläintarvikeliikkeeseen ja siinä sivussa käytiin leikkimässä turisteja vanhassa kaupungissa. Sehän oli melkein kuin olisi käynyt ulkomailla. Tuli jotenkin Tukholman Vanhakaupunki mieleen, vaikka jylhät kivitalot olikin korvattu söpöillä mökeillä. Eri kansalaisuuksien määräkin oli turistien muodossa vähintään yhtä rikas.


Ihastelin vanhojen talojen värejä ja olen yhä varmempi siitä, että meidän vadelmanpunaisesta torpasta tulee vaaleanvihreä tummemmilla tehosteilla. Ihan noin tummaksi ei ole tarkoitus maalata, mitä kuvassa oleva talo on, mutta tästä saa katsottua vähän suuntaa.


Tämä puutarhanurkkaus oli todella sympaattinen, ehkä meidänkin pihaan tulee noppakiveystä ja pikkupolkuja.



Valitsimme todella helteisen ja kostean päivän reissulle, urheat tutkimusmatkailijat alkoivat olla parin tunnin päästä jo aika nuutuneita. 


Kipusimme kaupungin kupeessa olevalle mäelle ja tarkoitus oli käydä sen laella olevassa kahvilassa, mutta kahvila oli sulkenut todella aikaisin päivällä. Hikoilimme itsemme takaisin alas ilman jäätelöä, onneksi maisemat olivat kauniit.

Löysimme paljon kivoja putiikkeja. Antiikkiliikkeetkin oli mielenkiintoisia, mutta eräässä hienommassa putiikissa saimme niin hyytävän hiljaisen ja kärttyisen vastaanoton, että näemmä nuoret tatuoidut naiset eivät kelpaa hypistelemään heidän tuotteitaan. 

Pitäisi käydä Porvoossa ihan ajan kanssa uudestaan. Olen käynyt aikaisemmin vain kerran ja sekin jäi pikavisiitiksi.


Täytin myös vuosia. Neljännesvuosisata tuli täyteen. Tunnen oloni vanhaksi ja ryppyiseksi, vaikka aika junnujahan tässä vielä taidetaan olla.

7 kommenttia:

  1. No voi, että oletkin vanha....siis nuori olet...:)
    Onnea paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Sitä vaan ihmettelee, että mihin kaikki vuodet vierii. Vastahan (10 vuotta sitten!) pääsin yläasteelta ja muutin kotoa ja nyt jo lähestytään kolmenkympin kriisiä hurjaa vauhtia.

      Poista
  2. Onnea! Unohda kriisit, ne on ihan turhia. ;) Ja sitäpaitsi sä olet kyllä hyvin nuori vielä. Just tajusin, että siitä, kun mä täytin 25, on lähemmäs 20 vuotta. :O

    Niin ja Porvoo on ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luulin sinua jossain vaiheessa paljon nuoremmaksi, olit mielessäni 35 vuoden hujakoilla, kunnes luin kuvauksen :D Voit siis kehuskella olevasi nuorekas.

      Poista
  3. Koska suunnitteilla on jatkovisiitti Porvooseen, suosittelen Sicapelle-ravintolaa ihan kirkon kupeessa. Tai Zum Beispiel vanhassa kaupungissa.

    Kolmenkympin kriisin voi jättää väliin ja kriisiytyä silloin kun siltä tuntuu ja aihetta on; esim. kolmenkymmenenkuuden kriisi on yksilöllinen ja herättää enemmän sympatiaa kanssaihmisissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä laittaa korvan taakse. Nyt kävimme vain jossain kahviossa ryystämässä tomaattikeittoa lounaaksi, sekin oli kyllä todella kiva paikka. Nimeä en kyllä muista. Oli siinä sen jonkun kellarikirppiksen vieressä.

      Olen tainnut jo parikymppisestä potea jonkinlaista keski-iän kriisiä ennakkoon, sympatia-arvosta en kyllä tiedä.

      Poista
    2. No sehän on hyvä, ehdit saada sen podetuksi hyvissä ajoin ennen keski-ikää.

      Vinkkinä tulevasta: Elämä alkaa neljissäkymmenissä. Oikeesti.

      Poista