tiistai 16. lokakuuta 2012

"Annas kun mä suunnittelen"

Aina tässä käy näin. Ihastun aina yhteen tapettimalliin ja sitten tajuan, että hei tää toinenkin väri on aika kiva. Kohta mä haluun ne kaikki.

Kaikki lähti tulevan työhuoneen (jossa ei muuten vieläkään ole edes seiniä, lattiasta puhumattakaan) tapeteista. Silloin purkuhommissa halltexien alta löytyi sievää vihreänharmaata koukerotapettia, joten lähdin etsimään samaa värimaailmaa. Mitään samantyyppistä en löytänyt, mutta suurinpiirtein samaa väriä kyllä.


Ja tässä se on. Tapettitehtaan Poppeliruusu. Tää on nyt todella vahva ehdokas meidän työhuoneen tapetiksi. Paha vaan, samaa mallia saa sinisenäkin.


Tuli heti sellainen ongelma, että mihinkäs tätä laitettaisiin. Oon vähän sitä mieltä, että tosi ankeeta täyttää koko talo saman mallin eri väreillä, mutta jos haluu niin..?


Makkariin on tulossa tämä sininen Kiurujen yö. Sitä on vähän kaikilla joo, mut oon ollut siihen niin kauan ihastunut (puhutaan jo vuosista, hyvin pakkomielteisistä sellaisista), että pakko saada. Olihan mulla muitakin ehdokkaita, mut tässä on vaan joku juttu.

Rappukäytävän seinälle tulisi samaa sisarpaneelia valkoisena mitä meillä on ulkona pääoven ympäristössä ja yläkerran käytävään taas haluaisin sitä tuttua ja turvallista Kirsikkapuuta. Ellei joku muu vie mun sydäntäni.


Itse portaat haluaisin maalata punaiseksi.

Kaikkihan on tosi ajankohtaista, kun yläkerta on nyt hädintuskin eristetty. Oikeastaan osaa seinistä pääsisi jo levyttämään huokoleijonalla ja siitä ei ole pitkä matka lattian asentamiseen, mutta sitä ennen pitäisi taas metsästää putkimiehiä siirtämään portaiden yläpäässä oleva patteri, joka on alkujaankin kiinnitetty vain lastulevyn varaan (!?!). Siihen tilalle pitäisi saada kaide. Nyt kaikki ottaa tukea siitä patterista, mikä heiluu ja huojuu parin ruuvin varassa. Mä näen tulevaisuudessa potentiaalisen vedenpaisumuksen, mikäli tää patterinsiirto ei edisty :D 

En tiedä vieläkään, mitä portaiden kanssa tehdään. Olisi surku purkaa ne, vaikka ne onkin tehty jämäpaloista joista on veistelty kirveellä palasia. Suurin ongelma taitaa olla portaiden bitiumliima, jolla se repeillyt linoleumi oli kiinni. Vanhat lastulevyt on pakko saada pois tavalla tai toisella, se haju on ihan järkky ja olisi kiva tietää mitä siellä takana on.

Tuntuu, ettei mikään edisty, kun ei ole aikaa tehdä. Pari viikonloppua on mennyt polttopuiden kanssa peuhatessa ja yläkerran kaaos on vieläkin sitä laatua, että sieltä ei just pysty hakemaan motivaatiota.
Tällä hetkellä yläkerrassa on 12-14 astetta lämmintä ilman lämmitystä, mikä on ihan samoissa lukemissa kuin viime talvena pikkupakkasilla lämmityksen ollessa päällä. Pitäisi saada se sellaiseen kuntoon, että kannattaa pitää lämmitystä päällä, mutta ei vaan jaksa.

Tämän piti olla yleispirteä sisustuspostaus, mutta remonttiulinaksi tää meni taas. Alkaa tuntua siltä, että yläkerta + katto voittaa meidät.

P.S. Kuvat pihistetty Tapettitalon sivuilta

3 kommenttia:

  1. Eikä se yläkerta teitä voita, koska rakentamisaikainen rotanloukkuvuokrarivarikaan ei tappanut meitä! Kuten miehellekin olen jo vuosia hokenut: lauta ja naula kerrallaan on kaikki talot rakennettu. Voimia lähetän!

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo Poppeliruusu !

    Mulla on sama ongelma, suunnittelen sisutusta täyttä häkää, vaikka lattiat ovat vielä laittamatta, seinät levyttämättä jne. Mutta kun ne on niiiin tylsiä juttuja, tapettien miettiminen on paaaljon hauskempaa !

    Tsemppiä remonttiin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnitteleminen on vaarallista, etenkin jos on samanlainen tuuliviiri kuin mä. Pakko saada kaikki ideat toteutettua..saisin varmaan helposti jokaiselle seinälle tässä talossa eri tapetin, jos keksisin laittaa kaikkia, joihin oon ihastunut tässä reilun vuoden aikana :D

      Poista