Syyskiireitä

Välillä sitä miettii, onko tässä koko hommassa mitään järkeä. Remontti tulee jo korvista ulos, katto on pientä rutistusta vaille valmis ja omenia on ihan järjetön määrä soseutettavana. Siinä sivussa vietetään aikaa työmatkalla ja töissä. Ja jossain raossa nukutaankin vähän. Kohta on jo syyskuu, ajantaju katosi joskus huhtikuussa.

"Tuoltako ne kaikki omput tulee?"

"Vai tuolta?"

Valkea kuulas parkamme meinaa revetä omeniensa alle. Omenia on suorastaan satanut maahan, enkä ole mitenkään ehtinyt keräämään kaikkia, ennen kuin ne ovat muuttuneet kelvottomiksi. Viime vuonna puu ei tehnyt ainuttakaan omenaa. Sen sijaan luumupuut meinasi revetä ja tänä vuonna taas luumuja tulee todella vähän.

Kurpitsalaatikosta ryömii hirviö. En jaksanut kesällä enää alkaa vekslaamaan taimien kanssa. Hyvin tietoisena niiden vaatimasta tilasta, lykättiin ne silti samaan isohkoon kasvatuslaatikkoon, joka kyhättiin jätelaudasta. Joku viherpeukalo varmaan pyörtyy kuullessaan, että tuossa 1,5 m x 1,5 m laatikossa on päälle 20 kurpitsan taimea ja vielä keltaista pyöreää ja kesäkurpitsaa sekaisin :D Hyvin ne ovat mahtuneet. Mitä nyt mönkivät pitkin maita ja mantuja. Ei se ole niin justiinsa, istuttaessa tyhjensin kompostin puutarhamullan sekaan lannoitteeksi ja hyvin ovat viihtyneet. Satoakin ollaan jo saatu ja lisää on tulossa. Hometta olen torjunut napsimalla kukat pois kurpitsoista ja on toiminut. 

Tomaattien kanssa ei ole ollut yhtä hyvä tuuri. Meidän kulmilla on ollut ilmeisesti niin viileää, että ne eivät halua kypsyä. Keittiössä on tällä hetkellä hirveä määrä raakoja tomaatteja kypsytyksessä ja nyt kolmantena päivänä alan olla jo epätoivoinen.

Iso katto on vihdoin räystäineen päivineen valmis. Uudet kourut ja syöksytorvet pitää vielä hankkia, mutta menee ensi kesään. Siihen asti koitetaan pärjätä vanhoilla. Verannankin katto alkaa olemaan melkein valmis. Vanhan katon sisällä ei sitten ollutkaan mitään muuta, kuin tyhjää ja 60 vuoden roskat. Kuvassa pilkottava kovalevy oli toiselta puolelta verannan laipio. Roskaa oli hillitön määrä ja ne oli ilmeisesti aina välillä olleet kosteina, joten kovalevy oli mustunut ja läträäntynyt.

Verannan sisätiloissa on pieni kaaos ja laipiona harvalaudoitus tukemassa ilmansulkupaperia, jonka päälle puhallettiin ekovillaa. Kattoon tulee varmaankin sisarpaneelia. Itse verannan remppa siirtyy seuraavalle keväälle.

Kuten kuvista näkyy, kaikkialla on kaaos. Ei tässä juuri ehdi hedelmäasetelmia tekemään, tai edes siivoamaan. Kunhan on katto pään päällä ja joku muistaa käydä kaupassa.Vähän hävettää tämä ainainen stressaantunut valitus tänne blogiin, mutta tätä tämä elämä nyt on hetken verran. Koittakaa kestää.