Pois pois pahat unet

Yläkertaan ei tule vieläkään sähköjä, mutta ripustin makkarin kattoon unisiepparin. Jotain siellä siis on tapahtunut. Eihän se aito ole, mutta jos sillä olisi edes psykologista vaikutusta.

"Unisieppari on pajurenkaasta, lankaverkosta ja höyhenistä tehty Pohjois-Amerikan intiaanien taikakalu, joita myydään matkamuistoiksi ja koriste-esineiksi. Se on alun perin ojibwa-intiaanien perinnettä, mutta 1960-luvun kansalaisuusliike nosti unisiepparin yleisen intiaanikulttuurin tunnukseksi. Nykyisin myös new age -ryhmät valmistavat ja myyvät unisieppareita. Unisiepparin alkuperäinen tarkoitus on suodattaa pahat unet ja ajatukset päästäen lävitseen hyvät unet ja ajatukset, mutta nykyisin se on usein koriste-esine.

Ojibwa-taruston mukaan hämähäkki-isoäiti (maailmanluoja) kutoi unisiepparin karkottamaan ihmiskunnan pahat unet. Pahat unet tarttuvat siepparin verkkoon ja valuvat höyheniä pitkin Äiti Maahan. Toisen tarinan mukaan pahat unet nousevat aamukasteen mukana tähtiin, josta ne eivät koskaan palaa. Unisieppari ripustetaan sängyn yläpuolelle ja sen väitetään karkottavan pahat unet, mutta houkuttelevan luokseen hyviä unia.

Pajurenkaasta tehty unisieppari haurastuu ja hajoaa ajan myötä, ja se kuuluu asiaan, sillä myös lapsuus päättyy aikanaan"

Näin kertoo Wikipedia.

Ehkä se hillitsee vähän tätä rauhatonta nukkujaa. Muutama viikko takaperin menin normaalisti nukkumaan makuuhuoneessa ja aamulla heräsin alakerrasta sohvalta. Jää mysteeriksi miten olen onnistunut selviämään ehjänä alakertaan kahden tyynyn ja yhden peiton kanssa. Yläkerran portaat oli vielä remontin kourissa, eikä niitä vieläkään voi turvalliseksi kutsua. Pitänee laittaa koiraportti makuukammarin ovelle.

Täällä lomaillaan remontin parissa. Tarkoitus olisi loppuviikon aikana saada yläkerta siihen kuosiin, että lattian saa maalattua. Sitten meillä on ehkä aikaa lomailla. Edellisestä oikeasta lomasta onkin aikaa jo neljä vuotta.